Paras tapa hoitaa lasta kaikissa tilanteissa on ennakointi ja ehkäisy.
Perheen tapa hoitaa lastaan on
1. Tilanteiden ennakointi ja ehkäisy. Oma perhe pitäisi olla lapsen ensisijainen hoitopaikka.
2.
Diagnoosia laadittaessa pitäisi vanhempien mielipide ratkaista. Nyt
liian monet lapset joutuu väärään hoitoputkeen, josta on miltei mahdoton
päästä pois. Eräs psykiatri kertoi Lääkärilehdessä, kuinka lapsi ei
päässyt kotihoitoon, vaan pantiin lastenkotiin, kun ei luotettu
vanhempiin, jotka olivat hakeneet lapselleen vaihtoehtoisen diagnoosin,
jossa suositeltiin kotihoitoa.
3. Laitoksessa lapsella on pinna
kireällä, sillä hoidon nimissä pinnaa kiristetään eikä anneta lapselle
vaihtoehtoja. Ruokailut on usein tilanteita, joissa saadaan lapsi
kiihtymään nipottamalla pienistäkin asioista. Sanotaan, että se on
hoidollista. Lasta kiihdytetään ja yllytetään näyttämään tunteensa. Kun
sitten päädytään kiinnipitotilanteeseen. Tulkitaan tilanne edistyksenä.
Nyt lapsi näytti lopulta tunteensa.
4. Kun lapsi kiihtyy, kotona
opetetaan selvittämään asiat puhumalla. Tästä ei laitoksessa ole hyötyä,
jos lasta ei kuunnella, eikä tarkoitus ole neuvotella vaan kiihdytetään
häntä näyttämään tunteensa vaikka nyrkkien avulla.
Laitoksissa
ollaan siis kierteessä, josta ei päästä pois. Tämä kaikki
vaihtoehdottomuus säästöjen nimissä. Olen nähnyt
tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivän lapsen kohtelun jatkuvan kiinnipidon
merkeissä kaksikin vuotta. Lopulta hänet sijoitettiin lastenkotiin,
jossa kierre eittämättä jatkuu pillerin ja kiinnipidon merkeissä.
Laitoshoito maksaa 600 euroa päivä. Mitä säästöjä yhteiskunnalle tulee
tuhotusta lapsuudesta?
Kertokaa asiantuntijat mitkä on vaihtoehdot. Kysymys kuuluu mitä me voimme tehdä tämän julman käytännön lopettamiseksi?
Perheen tapa hoitaa lastaan on
1. Tilanteiden ennakointi ja ehkäisy. Oma perhe pitäisi olla lapsen ensisijainen hoitopaikka.
2. Diagnoosia laadittaessa pitäisi vanhempien mielipide ratkaista. Nyt liian monet lapset joutuu väärään hoitoputkeen, josta on miltei mahdoton päästä pois. Eräs psykiatri kertoi Lääkärilehdessä, kuinka lapsi ei päässyt kotihoitoon, vaan pantiin lastenkotiin, kun ei luotettu vanhempiin, jotka olivat hakeneet lapselleen vaihtoehtoisen diagnoosin, jossa suositeltiin kotihoitoa.
3. Laitoksessa lapsella on pinna kireällä, sillä hoidon nimissä pinnaa kiristetään eikä anneta lapselle vaihtoehtoja. Ruokailut on usein tilanteita, joissa saadaan lapsi kiihtymään nipottamalla pienistäkin asioista. Sanotaan, että se on hoidollista. Lasta kiihdytetään ja yllytetään näyttämään tunteensa. Kun sitten päädytään kiinnipitotilanteeseen. Tulkitaan tilanne edistyksenä. Nyt lapsi näytti lopulta tunteensa.
4. Kun lapsi kiihtyy, kotona opetetaan selvittämään asiat puhumalla. Tästä ei laitoksessa ole hyötyä, jos lasta ei kuunnella, eikä tarkoitus ole neuvotella vaan kiihdytetään häntä näyttämään tunteensa vaikka nyrkkien avulla.
Laitoksissa ollaan siis kierteessä, josta ei päästä pois. Tämä kaikki vaihtoehdottomuus säästöjen nimissä. Olen nähnyt tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivän lapsen kohtelun jatkuvan kiinnipidon merkeissä kaksikin vuotta. Lopulta hänet sijoitettiin lastenkotiin, jossa kierre eittämättä jatkuu pillerin ja kiinnipidon merkeissä.
Laitoshoito maksaa 600 euroa päivä. Mitä säästöjä yhteiskunnalle tulee tuhotusta lapsuudesta?
Kertokaa asiantuntijat mitkä on vaihtoehdot. Kysymys kuuluu mitä me voimme tehdä tämän julman käytännön lopettamiseksi?