TRANSLATE

sunnuntai 20. maaliskuuta 2005

Laitostaminen hoitona

Aiemmin autistisen oireyhtymän ennustetta on pidetty huonona ja lapsia vaikeasti hoidettavina. Tämä on johtunut siitä, että he eivät olleet saaneet asianmukaista kuntoutusta. 

Lähes ainoaa hoitoa on ollut laitostaminen, psykoterapia ja psyykelääkitys. Laitos- ja sijaisperhehoito on perustunut siihen, että uskottiin tunneköyhien "jääkaappivanhempien" ja vinoutuneen äiti - lapsi -suhteen aiheuttavan lapsen autistiset oireet.

Uusimmat tutkimukset ovat kumminkin osoittaneet autismin geneettisen perustan ja vapauttaneet vanhemmat syyllisyyden taakasta. Tästä huolimatta Suomesta löytyy hoitopaikkoja ja laitoksia joissa ”20-vuoden kokemuksella” elää edelleenkin vanhat uskomukset autististen oireitten syistä ja hoidosta.

Lasten psykiatrian osastolla lahjakas lapsemme, joka osasi lukea ja laskea jo ennen kouluikää, diagnosoitiin vaikeasti kehitysvammaiseksi nimikkeenä oli ”laaja-alainen kehityshäiriö” Hoidoksi määrättiin psykodynaaminen analyyttinen pitkäaikainen intensiivihoito. Ennuste oli vähintään kaksi vuotta sairaalakoulussa ja sitten nivelvaihe sairaalakoulun yläasteelle.

Kun kysyimme, eikö ole avohoitoa, vastattiin, että muuta hoitoa ei ole. Epäilimme aspergeria, mutta sitä pidettiin ”muotidiagnoosina” eikä haluttu tutkia. Neurologisiin tutkimuksiin suostuttiin vasta kun kieltäydyimme jatkamasta ”hoitoa”, jossa kiinnipitotilanteet ja eristys toistuivat viikoittain ja kotikäynnille saatiin mustelmilla oleva lapsi. Neurologin tutkimuksissa diagnoosiksi varmistui lopulta asperger, joka kuuluu autistismin spektrin oireyhtymiin.