Tyypillistä koulunkäynnissä ovat olleet sosiaaliset vaikeudet. Hän
on pienestä pitäen viihtynyt yksin. Tämä on näkynyt hyvin koulun
välitunneilla ja iltapäivähoidossa ensimmäiseltä luokalta lähtien. Se
että lapsi välitunneilla on yksin voi huolestuttaa opettajaa – mutta
lapsi kaipaa välillä omaa rauhaa.
Sosiaalinen tilanne voi koulussa
muodostua joskus liian raskaaksi. Keskusteluissakin hän voi ahdistua,
jos ei löydetä yhteistä säveltä – kuten viimeksi koulutapaamisessa.
Vaikka lapsi mielellään toimii yksin, on lapselle eduksi, jos saa
vähitellen tottua isompaan ryhmään, kunhan varataan hänelle tilaisuus
välillä olla yksinkin. Toivottavasti löytyy muukin ratkaisu kun vessaan
vetäytyminen.
Lapsen on vaikeaa ottaa vastaan
suullisia ohjeita ihmisiltä, joihin hän ei ole tottunut, tai jos henkilö
puhuu murretta, johon hän ei ole tottunut. Kuten sanottu
väärinkäsityksiä voi syntyä helposti myös sanojen merkityksestä.
Toisaalta hän myös mielellään keskustelee sanojen ja uusien käsitteiden
merkityksestä. Sellainenkin ilmaus kuin ”sydämmen särkeminen”
kauhistutti lasta, kun omahoitaja Sanna luki kirjasta, että prinssi
särki neitokaisen sydämmen. Hän kummasteli kuinka Prinssi voi särkeä
sydämmen.
Keskittyminen koulutyöhön vaatii hiljaisen
ja rauhallisen ympäristön. Lapsella on hyvä muisti vaikka lääkitys
tuntuu aiheuttavan muistin pätkimistä. Äiti sanoo että pojalla on
elefantin muisti. Etenkin yksityiskohtien muistaminen on helppoa.
Luettuaan kirjan, hän pystyy helposti kertomaan sen juonen varsin
yksityiskohtaisesti ja monisanaisesti. Koulussa hyvästä muistista on
aina ollut apua ja tätä kapasiteettia tulisikin hyödyntää. Kuten sanoit
onnistumiset lisäävät lapsen itsetuntoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti