Lääkkeet saivat pojan vakavaksi, tekemään pakkoliikkeitä, nukkumaan ja ahmimaan. Hoitajan mukaan pojalla oli tyhjä katse - eikä hän ottanut yhteyttä hoitajaansa ennen kun vasta nyt kun tutkimusjakso on päättymässä. Vasta nyt hoitaja kokee, että lapsi suhtautuu häneen niinkuin toinen ihminen. Nyt poika alkaa olla jo oma itsensä on alkanut pitkästä aikaa jopa hymyillä. Viikonloppuna hän jopa suri, kuinka on jäänyt jälkeen ranskan ja musiikin opinnoista.
Tulevaisuus ei näillä näkymin lupaa kovin hyvää. Avohoitomahdollisuutta ei nykyinen diagnoosi anna. Hoitoennuste uudella osastolla on henkilökunnan mukaan hyvä. Lapset ovat osastolla 1,5 - 3,5 vuotta, eivätkä tule enää takaisin. Mutta hoitaja ei osannut sanoa mihin lapset hoidon jälkeen sijoittuvat.
Asperger näyttää olevan selitys pojan ongelmille - kaikelle kun pitää näköään löytyä jokin selitys. Kysymys kuuluu - pääsisikö ulos hoitokierteestä Asperger - diagnoosin myötä. Mitkä on teidän kokemukset? Miten serkkupoika sai Aspergrer- diagnoosiin? Miten uusi diagnoosi muutti hoitoa ja elämää?
Tähän mennessä tapahtunut
- Käppyröillä ja hoidoilla vammaiseksi
- Isät epäilevät koneistoa, vaikka vika on mielessä
- Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?
- Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?
- Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa
- Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?
- Vajaaälyisyys -diagnoosi mykisti vanhemmat
- Yhtäkkiä poika oli omissa maailmoissaan
- Lapsen psykoosi-diagnoosi ei kerro ongelman luonteesta
- Veli vetäytyi omiin oloihinsa, höpötteli ja liikehti omituisesti
- Tämä ei ole sama lapsi, joka lähti lomalle
- Tarvitsemme asianmukaista tukea
- Mistä apua psykoosi-diagnoosin saaneelle 9-vuotiaalle?
- Mitä tapahtui lapselle koulussa?
- Lapsi diagnoosien metsässä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti