tag:blogger.com,1999:blog-43195000510922997602024-03-13T23:46:58.367+02:00Diagnostic JungleChild in Diagnostic Jungle
Näillä sivuilla voitte seurata lapsen väärinymmärryksestä alkanutta ja perheen selviytymisestä kertovaa kirjeenvaihtoa. Hoitokäytäntöjen tie johtaa pian lapsen ja perheen henkiseen ja fyysiseen kidutukseen, jonka luulisi sivistysvaltiossa jääneen viime vuosisadalle. (Henkilöiden nimet on yksityisyyden suojaamiseksi poistettu).Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.comBlogger108125tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-71691654274096409492015-07-01T14:13:00.000+03:002015-07-01T14:13:00.192+03:00Lapsen mielipide ja osallistuminen on varmistettava<i>Vammaisen lapsen mielipide ja osallistuminen on varmistettava huomioiden lapsen kehitystaso.</i><br /><br />On tärkeää, että henkilön etu ja yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi palveluita järjestettäessä. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti henkilöllä tulee olla oikeus valita missä ja kenen kanssa hän asuu ja saada tarvittava tuki asumiseensa.<br /><br />Oikeus valita lapsen asuinkumppani korostuu ryhmäasumisessa. Lapsen asuminen oman perheensä kanssa on turvattava riittävin palveluin aina kun se on lapsen edun mukaista.<br /><br />Asumista tukevissa palveluissa on pystyttävä huomioimaan myös erilaiset elämäntilanteet, jotka voivat vaatia lyhyt- tai osa-aikaista asumista muualla kuin vakituisessa kodissa.<br /><br />Monissa lapsiperheissä henkilökohtainen varahenkilö tarvittaessa on todella tärkeä tuki vanhempien jaksamiselle ja sitä kautta tukee lapsen mahdollisuutta asua perheensä kanssa ilman tarvetta laitostaa lasta.<div>
<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-wxJsqnf5rcU/VY57x97Zm5I/AAAAAAAAEGo/YNmv4FUafww/s1600/_MG_0008_1.dng" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="http://2.bp.blogspot.com/-wxJsqnf5rcU/VY57x97Zm5I/AAAAAAAAEGo/YNmv4FUafww/s640/_MG_0008_1.dng" width="640" /></a></div>
<div>
<span style="color: #212121; font-family: wf_segoe-ui_normal, 'Segoe UI', 'Segoe WP', Tahoma, Arial, sans-serif; font-size: 10pt; line-height: 1.4em; margin: 0px; padding: 0px;">Vammaisneuvoston Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävän työryhmän muistio 17.6.2015 </span><span style="color: #212121; font-family: wf_segoe-ui_normal, 'Segoe UI', 'Segoe WP', Tahoma, Arial, sans-serif; font-size: 10pt; line-height: 1.4em; margin: 0px; padding: 0px;"><a class="wf_file" href="http://www.vane.to/images/stories/Lausunto_Valas.doc" style="color: #0000ac; margin: 0px; padding: 0px;" target="_blank"><img alt="doc" class="wf_file_icon" src="http://www.vane.to/media/jce/icons/doc.png" style="border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: middle;" /><span class="wf_file_text" style="margin: 0px; padding: 0px;">word-tiedosto</span></a></span></div>
<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-4009503146069508342015-06-29T09:43:00.000+03:002015-06-29T09:43:00.468+03:00Lapsen oikeus olla lapsi ja asua oman perheensä kanssa<div style="font-family: 'Times New Roman'; font-size: 12px;">
"Valtakunnallinen vammaisneuvosto haluaa kiinnittää huomiota lapsiperheiden tukemiseen. Vammaista lasta tuetaan myös tukemalla hänen perhettään ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vammaisen lapsen edun toteutumiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota palveluohjaukseen ja palvelusuunniteluun. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös perheisiin, joissa vanhemmat syystä tai toisesta asuvat eri osoitteissa.</div>
<div style="font-family: 'Times New Roman'; font-size: 12px; min-height: 15px;">
<br /></div>
<div style="font-family: 'Times New Roman'; font-size: 12px;">
Vammaisen lapsen osallisuuden vahvistaminen on erityisen tärkeää. Patricia McNeilly Queensin ylipistosta Belfastista on tutkinut vammaisten lasten ja nuorten osallistumiskokemuksista. Monet vammaiset lapset ja nuoret kokevat, että aikuiset ohittavat heidät päätöksenteossa. He haluaisivat, että ammattilaiset puhuisivat suoraan heille eivätkä heidän vanhemmilleen. Monille on jopa epäselvää, miksi eri ammattilaiset tapaavat heitä. Kun heidät otetaan mukaan keskusteluun, heidän luottamuksensa ja oman mielipiteen ilmaiseminen lisääntyvät ja he ovat aktiivisempia. </div>
<div style="font-family: 'Times New Roman'; font-size: 12px; min-height: 15px;">
<br /></div>
<br />
<div style="font-family: 'Times New Roman'; font-size: 12px;">
Valtakunnallinen vammaisneuvosto haluaa korostaa vammaisen lapsen oikeutta olla ensisijaisesti lapsi ja asua oman perheensä kanssa aina kun se on mahdollista. Lapsen tulee YK:n vammaissopimuksen hengen mukaisesti voida elää yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa omassa lähiyhteisössään, käydä omaa lähipäiväkotia ja lähikoulua. Vammaisen lapsen tarvitsemien palveluiden on tarkoituksenmukaista tulla hänen omaan arkiympäristöönsä."</div>
<div style="font-family: 'Times New Roman'; font-size: 12px;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-2rLSzBd-N1A/VY5Laxe9XwI/AAAAAAAAEGY/IvpcbyA_R_Y/s1600/_MG_0047.dng" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="http://3.bp.blogspot.com/-2rLSzBd-N1A/VY5Laxe9XwI/AAAAAAAAEGY/IvpcbyA_R_Y/s320/_MG_0047.dng" width="320" /></a></div>
<div style="font-family: 'Times New Roman'; font-size: 12px;">
<br /></div>
<div style="font-family: 'Times New Roman'; font-size: 12px;">
<br /></div>
<div style="font-family: 'Times New Roman'; font-size: 12px;">
Ote valtakunnallisen vammaisneuvoston lausunnosta 17.6.2015 <a class="wf_file" href="http://www.vane.to/images/stories/Lausunto_Valas.doc" style="color: #0000ac; font-family: wf_segoe-ui_normal, 'Segoe UI', 'Segoe WP', Tahoma, Arial, sans-serif; font-size: 13px; line-height: 17.920000076293945px; margin: 0px; padding: 0px;" target="_blank"><img alt="doc" class="wf_file_icon" src="http://www.vane.to/media/jce/icons/doc.png" style="border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: middle;" /><span class="wf_file_text" style="margin: 0px; padding: 0px;">word-tiedosto</span></a></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-89492267212584460382005-07-04T13:12:00.000+03:002015-07-06T20:22:08.863+03:00Autismi ja haastava käytös<div style="font-size: 16px;">
<i>Autismikirjon häiriössä ominaista on tavanomaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän ongelmat, sekä käytöksen ja ajattelun joustamattomuus. </i></div>
<div style="font-size: 16px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 16px;">
Haastava käytös sinänsä ei ole autismin aiheuttama ongelma, vaan vuorovaikutusongelma, johon vaikuttaa monet eri tekijät. Usein sen aiheuttajana on väärinkäsitykset ja molemminpuoleiset pelot tai sitten muut biologiset tekijät kuten epilepsia.</div>
<div style="font-size: 16px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 16px;">
Autistisilla ihmisillä epilepsiaa esiintyy noin 25%-35%. Epilepsialle tyypillinen haastava käytös on tavallista myös autismikirjon oireyhtymässä. Epilepsiakohtauksia saatetaan väärin ymmärtää haastavana käytöksenä (Clarke 1999). </div>
<div style="font-size: 16px; min-height: 19px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 16px;">
Autismikirjon ihmisten itsetuhoiseen käytökseen saattaa liittyä aivojen dopamiinitason alhaisuus. Myös opioidien korkea pitoisuuskeskushermostossa on tulkittu liittyvän agressiiviseen käyttäytymiseen varsinkin puberteetti-iässä (Clarke 1995). Viimeisimmissä tutkimuksissa on havaittu, että myös suoliston bakteerit tuottaa näitä aineita. </div>
<div style="font-size: 16px; min-height: 19px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 16px;">
Autistiset lapset ovat yliherkkiä monenlaisille ärsykkeille. Usein tuntoaistin ja kuulon yliherkkyys saattavat olla syynä siihen, että kosketus tai kovat äänet voivat häiritä lasta. Myös katsekontakti saattaa olla ärsyttävä ja aiheuttaa agresiivista käyttäytymistä. </div>
<div style="font-size: 16px; min-height: 19px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 16px;">
Toisaalta autismiin voi liittyä myös aistimuksen puutetta. Kipupiste saattaa sijaita eri paikassa, kuin kivun aiheuttaja. Lapsi voi vahingoittaa itseään tuntematta kipua esimerkiksi raapimalla tai hakkaamalla itseään vain hakeakseen tuntoa ja käsitystä omasta kehostaan (Williams 1996).</div>
<div style="font-size: 16px;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-5u1nvRus8wk/VY_NGfM5uaI/AAAAAAAAEHo/GyU0XRcdZAE/s1600/_MG_0064.dng" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="http://4.bp.blogspot.com/-5u1nvRus8wk/VY_NGfM5uaI/AAAAAAAAEHo/GyU0XRcdZAE/s320/_MG_0064.dng" width="320" /></a></div>
<div style="font-size: 16px;">
<br /></div>
<div style="font-size: 16px;">
Clarke, D. J. (1995) Physical treatments.Teoksessa S.G. Read (Toim.) Clinical Learning </div>
<div style="font-size: 16px;">
Williams, D. 1(996). Autism: An Inside-Out Approach. Jessica Kingsley, London.</div>
<div style="font-size: 16px;">
autismi, asperger, haastava käytös, lapsen kidutus laitoksissa, oireet, annostelu, suolisto-oireet, </div>
<div style="font-size: 16px;">
<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-32852990891910558002005-07-03T12:21:00.000+03:002015-06-29T21:52:27.451+03:00Milloin huolestua lapsen käyttäytymisestä<i>Lapsen käytöksen määritteleminen vaatii lukuisten seikkojen huomioonottamista. Sietokyky erilaiselle käytökselle vaihtelee henkilöstä toiseen. Yhteiskunnallinen arvojärjestelmä vaikuttaa käytöksen hyväksyttävyyteen. Suhteen laatu ja asenne lasta kohtaan vaikuttaa sietokykyyn, toimintaan ja vasteeseen. </i><br />
<div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Lapsen käytöksestä tulisi huolestua</b><br />
<ul>
<li>Kun lapsen käytös ei ole sosiaalisten normien mukaan hyväksyttävää ottaen huomioon lapsen iän, kehityksen ja kulttuurillisen taustan.</li>
<li>Kun se aiheuttaa huomattavaa vaaraa lapselle itselleen, sosiaalista syrjäytymistä ja koulunkäyntimahdollisuuksien menettämistä.</li>
<li>Kun käytös merkittävästi vaarantaa muiden ihmisten elämää.</li>
</ul>
Lapsen haastavan käyttäytymisen määrittely on tilannekohtaista ja subjektiivista. Kuitenkin kaksi mainituista huolenaiheista tulisi täyttyä, ennen kuin puuttumista tilanteeseen voisi harkita. Onkin hyödyllistä erottaa haastava käytös huolta aiheuttavasta käytöksestä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Lapsen käytös on viesti joka täytyy ottaa vakavasti, kun se merkitsee vahigon aiheuttamista itselle tai muille oikeuttaen tilanteeseen puuttumisen. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-7kMOoisJodg/VY-6jOtj5UI/AAAAAAAAEHY/kG09z2ryOu0/s1600/_MG_0058.dng" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="http://3.bp.blogspot.com/-7kMOoisJodg/VY-6jOtj5UI/AAAAAAAAEHY/kG09z2ryOu0/s320/_MG_0058.dng" width="320" /></a></div>
<div>
<br />
<br />
<div style="font-size: 16px;">
Clements, J.& Zarkowska, E. (2000) Behavioural Concerns ans Autistic Sprctrum Disorders Jessica Kingsley, London</div>
<div style="font-size: 16px;">
Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London</div>
</div>
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-73320194660522711552005-07-02T11:53:00.000+03:002015-06-29T12:37:15.159+03:00Milloin lapsen käytös on haastavaa<div style="font-size: 16px;">
<i>Haastava käytös on kulttuurisidonnaista. Se liittyy vuorovaikutukseen. <span style="font-size: small;">Lapsen käytöksen luokittelu on henkilöistä riippuvaa eli enemmän subjektiivista, kuin objektiivista. Se pohjautuu tilanteiden ja kontekstien tulkintaan ja päättelyyn. Toisessa tilanteessa tai toisen henkilön kohdalla sama käytös voidaan tulkita eri tavoin. </span></i></div>
<div style="font-size: 16px;">
<span style="font-size: small;"><br /></span></div>
<div style="font-size: 16px;">
<b>Haastavan käytöksen merkit</b></div>
<ul>
<li>Käytös ei vastaa tilannetta, tai sopimaton ottaen huomioon lapsen iän, tilanteen ja kehitystason.</li>
<li>Käytös on vaarallista joko ihmiselle itselleen, tai muille.</li>
<li>Käytös aiheuttaa lapselle itselleen merkittäviä hankaluuksia rajoittaen hänen mahdollisuuksiaan oppia uusia asioita.</li>
<li>Käytös aiheuttaa merkittävää painetta niille, jotka asuvat tai käyvät koulua yhdessä.</li>
<li>Käytös haittaa huomattavasti lähimmäisten elämänlaatua.</li>
<li>Käytös ei vastaa sosiaalista normistoa</li>
</ul>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-sun5hi-lKrg/VY-xRe0KfyI/AAAAAAAAEHI/ETmsLa9gAgs/s1600/_MG_0050.dng" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="http://4.bp.blogspot.com/-sun5hi-lKrg/VY-xRe0KfyI/AAAAAAAAEHI/ETmsLa9gAgs/s320/_MG_0050.dng" width="320" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div style="text-align: right;">
<div style="font-size: 16px; text-align: start;">
<div style="text-align: left;">
Clements, J.& Zarkowska, E. (2000) Behavioural Concerns ans Autistic Sprctrum Disorders Jessica Kingsley, London</div>
</div>
<div style="font-size: 16px; text-align: start;">
<div style="text-align: left;">
Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London</div>
</div>
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-69802893604066010042005-07-02T09:03:00.000+03:002015-06-28T09:38:14.970+03:00Pitäisikö ammattikasvattajat kasvattaa uudestaan?<i>Kasvattajan vaikeimpia haasteita on lapsen haastava käytös. Tavallisesti se liittyy uhmaikään ja puperteettiin. Autistisella lapsella haastavaa käytöstä esiintyy muistakin kuin kehitykseen liittyvistä syistä. Mitä tehdä, kun lapsi käyttäytyy haastavasti?</i><br />
<br />
Kotioloissa lapsen kanssa usein opitaan tulemaan toimeen kasvattajan ja lapsen yhteisen kokemuksen myötä kuuntelemalla ja seuraamalla lasta, sekä olemalla herkkä hänen tarpeilleen. Jos lapsen tarpeet pystytään tyydyttämään, myös haastavan käytöksen asettama haaste katoaa, tai suuresti vähentyy.<br />
<br />
Laitoksissa ja kouluissa tilanne on toinen. Hoitohenkilökunta ja opettajat vaihtuvat. Jopa lapsen oma opettaja tai tukihenkilö harvoin tuntee lasta yhtä hyvin kuin omat vanhemmat. Myöskään lapsi ei tunne näitä ihmisiä. Tässä on jo perusasetelma, jossa helposti syntyy tilanteita, jotka voivat johtaa haastavaan käytökseen.<br />
<br />
Suomessa on laitoksia, joissa noudatetaan ns. auktoritaarista kasvatuskäytäntöä. Tämä ei koske vain koulukoteja, auktoritaarista kasvatusta sovelletaan niin sijaiskodeissa, lastenkodeissa kuin lasten psykiatrisilla osastoilla.<br />
<br />
Paikoissa, joissa hoito perustuu pakkoon joudutaan usein tilanteisiin, joissa lapsi pannaan kiinnipitelyyn. Yhteistä näille tilanteille on, että useimmin ne olisi voitu välttää inhimillisin ja joustavin säännöin.<br />
<br />
Kiinnipitelyä jopa perustellaan hoitona. Monissa maissa tälläinen hoito on kielletty. Kiinnipito jo sinänsä antaa huonon väkivaltaisen mallin asioiden retkaisuun. Varsinkin aistiherkät autistiset lapset kokevat kiinnipitelyn kidutuksena. Voisiko olla joku muu tapa kasvattaa lasta? Tai pitäisikö ammattikasvattajat kasvattaa uudestaan?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-PwhcXhOibUw/VY-V1ceBC_I/AAAAAAAAEG4/zzRX6x-mmNA/s1600/_MG_0049.dng" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="http://2.bp.blogspot.com/-PwhcXhOibUw/VY-V1ceBC_I/AAAAAAAAEG4/zzRX6x-mmNA/s320/_MG_0049.dng" width="320" /></a></div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-41866781996459141052005-07-01T08:05:00.000+03:002015-06-27T07:44:42.023+03:00Pakko ja kiinnipito vai ennakointi ja ehkäisy?<i>Korvaavia menetelmiä kiinnipidon
korvaamiseksi on olemassa. Eräs on nimeltään ennakointi, jolla estetään pakkotilanteiden syntyminen. </i><br />
<br />
Kotona periaatteena on se, että vältetään haastavat tilanteet ennakoimalla. Näin lapsikin oppii ennakoimaan ja välttämään haastavat tilanteet, jolloin niitä ei pääse syntymään. Ennakointi on tuttua myös kaikessa luonnonilmiöiden toiminnassa. Pyritään varastoimaan ruokaa tai piiloutumaan vaaran varalta. Ihmiset kohdatessa tervehtivät toisiaan. Pyritään välttämään väkivaltaan johtavia tilanteita.<br />
<br />
Väkivaltaan väkivallalla vastaaminen antaa
huonon mallin lapselle. Perusperiaate on
ehkäisy ja joustavuus. Ehkäistään konfliktit ajoissa varmistetaan, ettei synny pakkotilanteita.<br />
<br />
Ikävä kyllä sairaalan auktoriteettisella hoitofilosofialla on tarkoitus luoda päivittäin pakkotilanteita,
joita väitetään lasten tarvitsevan. Väitetään, että lasten oireilun syy
on lepsut vanhemmat, joilta puuttuu auktoriteetti lapsiinsa nähden. Lääkäri selittää hoitoa: "Jos lasta ei saada reagoimaan, häntä ei pystytä hoitamaan".<br />
<br />
Mitä sanotte sairaalaosastosta jossa alistamalla lasta päivittäin parannetaan hänet auktoriteettien kunnioittamiseen. Eräs alistamisen muoto on mm. margariinipakko - margariinia
on pakko panna leivälle. Pakkotilanteet ruokapöydässä aiheuttaa säännöllisesti kiinnipitotilanteita. Illanistujaisissa on limupakko. Kun unihäiriöinen lapsi
vastustaa kokiksen juontia illalla - seurauksena on kiinnipitoa.<br />
<br />
Henkilökunnan on äänettömästi hyväksyttävä osaston auktoriteettiset hoitokäytänteet. Sääliä ei tunneta lapsia tai työntekijöitäkään kohtaan. Kun inhimillinen hoitaja esittää kritiikkiä ja käytännön parannusta auktoritääriseen hoitofilosofiaan - seurauksena on potkut!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-CjmvgU1tbsM/VY4nYOGXxyI/AAAAAAAAEF4/cvqzPhwWELs/s1600/P1040794.dng" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="http://4.bp.blogspot.com/-CjmvgU1tbsM/VY4nYOGXxyI/AAAAAAAAEF4/cvqzPhwWELs/s320/P1040794.dng" width="320" /></a></div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-47472232971560056842005-06-30T16:02:00.000+03:002015-06-25T10:55:15.454+03:00Kiinnipitäminen lapsen yksityisyyteen kajoamista<i>Kiinnipitäminen väkisin on lapsen yksityisyyteen kajoamista ja tuhoisaa. </i><br />
<br />
Kun lasta ei kuulla ja eikä ymmärretä hänen aistiherkkyyttä ja luetaan väärin hänen ajatuksiaan, katkeaa vuorovaikutus. Kun lapsi pyrkii selviämään ristiriitaisesta tilanteesta menemällä ainoaan yksityiseen tilaan, eli vessaan tullaan repimään lapsi pois rauhoittumasta ja painetaan vastaan hangoitteleva lapsi lattiaan on tilanne valmis. Kokemansa tuskan hän purkaa
käytettävissään olevilla työkaluilla, raivolla kun muuta hänellä ei ole.
<br />
<br />
Ajatus lapsen
tuskasta,ja mitä kaikkea laitoksissa tapahtuu,kun ei ole ulkopuolisia
näkemässä on kuvottava. Mitä laitoksissa tapahtuu, voi vaan kuvitella, kun ei ole ulkopuolisia
näkemässä. Osastolle tuotiin noin 10-vuotias poika, joka pantiin eristykseen heti saavuttuaan, kun ei halunnut jäädä osastolle.<br />
<br />
Huoneen ulkopuolella oli koko ajan hoitaja, joka piti ovea kiinni ulkopuolelta, sillä lasta ei saa lukita huoneeseen. Poika paukutti ovea ja huusi kahden viikon ajan. Sitten hänet vietiin pois. En tiedä minne. Ehkäpä kotiinsa tai sitten sijaiskotiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-DSD6O5oYg-M/VYuzRdG_lhI/AAAAAAAAEE4/VD4GMLUkOLM/s1600/_MG_0012.dng" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="http://3.bp.blogspot.com/-DSD6O5oYg-M/VYuzRdG_lhI/AAAAAAAAEE4/VD4GMLUkOLM/s320/_MG_0012.dng" width="320" /></a></div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-53692732311729393412005-06-29T20:22:00.000+03:002015-06-24T09:45:43.358+03:00Erityisjäynää koko perheelle "lapsen parhaaksi"<i>Kun vanhemmat yrittää selvittää mistä lapsen ongelmat osastolla johtuu, heidät leimataan syylliseksi lapsensa tilanteeseen. Valituksen tehnyttä uhattaan
lastensuojeluviranomaisilla. Aivan kuin rikolliset, jotka leimaavat
uhrin rikolliseksi!</i><br />
<br />
Myös lapsi saa erityisjäynää. Tiukennetaan lapsen pinnaa kieltämällä ulkoilu <i>"hoidollisista syistä"</i>. Vierailujen yhteydessä vanhempia kielletään käymästä osastolla vedoten lapsen huonoon vointiin.
Kohdatessa on turha odottaa tervehdyksiä hoitajilta. Lapsi
saa lisäkuukausia - uhattaan jopa elinikäisellä laitoskierteellä.<br />
<br />
Kun lapsi kysyi ylihoitajalta, mitä lasten osastohoidon jälkeen seuraa, tämä vastasi: <i>"Nuorten osastohoito ja sen jälkeen mielisairaala".</i> Uskomatonta, mitä kaikkea voidaankaan luvata "lapsen parhaaksi".<br />
<br />
Kaikkea tätä voi Suomessa tehdä perheelle ja lapselle <i>"hoidon"</i> nimissä! Kun yrittää antaa rakentavaa palautetta, tehdä yhteistyötä ja kehittää hoitoa, heti väistämättä tulee sanktioita. Vanhempia kyykytetään jotta pitäisi vastaisuudessa suunsa kiinni.<br />
<br />
Joukon hivutuksena koko perheelle lapsen tapaamisoikeutta kavenetaan. Keksitään aivan mitä vain kostoksi ellei ole tyytyväinen nykyiseen "hoitoon". Pahimpana vielä kiinipito-kidutus, teennäiset hymyt ja "kylmä" kohtelu lasta kohtaan. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-_B5fhaNxWQc/VYpPCRY29yI/AAAAAAAAEEo/xuVblTHC7zE/s1600/_MG_0010.dng" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="http://3.bp.blogspot.com/-_B5fhaNxWQc/VYpPCRY29yI/AAAAAAAAEEo/xuVblTHC7zE/s640/_MG_0010.dng" width="640" /></a></div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-57163048883262602005-06-29T16:48:00.000+03:002015-06-18T06:43:05.449+03:00Perheen tapa hoitaa lasta on ennakointi<div class="comment-text post-text">
<i>Paras tapa hoitaa lasta kaikissa tilanteissa on ennakointi ja ehkäisy.</i><br />
<br />
Perheen tapa hoitaa lastaan on<br />
1. Tilanteiden ennakointi ja ehkäisy. Oma perhe pitäisi olla lapsen ensisijainen hoitopaikka.<br />
<br />
2.
Diagnoosia laadittaessa pitäisi vanhempien mielipide ratkaista. Nyt
liian monet lapset joutuu väärään hoitoputkeen, josta on miltei mahdoton
päästä pois. Eräs psykiatri kertoi Lääkärilehdessä, kuinka lapsi ei
päässyt kotihoitoon, vaan pantiin lastenkotiin, kun ei luotettu
vanhempiin, jotka olivat hakeneet lapselleen vaihtoehtoisen diagnoosin,
jossa suositeltiin kotihoitoa.<br />
<br />
3. Laitoksessa lapsella on pinna
kireällä, sillä hoidon nimissä pinnaa kiristetään eikä anneta lapselle
vaihtoehtoja. Ruokailut on usein tilanteita, joissa saadaan lapsi
kiihtymään nipottamalla pienistäkin asioista. Sanotaan, että se on
hoidollista. Lasta kiihdytetään ja yllytetään näyttämään tunteensa. Kun
sitten päädytään kiinnipitotilanteeseen. Tulkitaan tilanne edistyksenä.
Nyt lapsi näytti lopulta tunteensa.<br />
<br />
4. Kun lapsi kiihtyy, kotona
opetetaan selvittämään asiat puhumalla. Tästä ei laitoksessa ole hyötyä,
jos lasta ei kuunnella, eikä tarkoitus ole neuvotella vaan kiihdytetään
häntä näyttämään tunteensa vaikka nyrkkien avulla.<br />
<br />
Laitoksissa
ollaan siis kierteessä, josta ei päästä pois. Tämä kaikki
vaihtoehdottomuus säästöjen nimissä. Olen nähnyt
tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivän lapsen kohtelun jatkuvan kiinnipidon
merkeissä kaksikin vuotta. Lopulta hänet sijoitettiin lastenkotiin,
jossa kierre eittämättä jatkuu pillerin ja kiinnipidon merkeissä.<br />
<br />
Laitoshoito maksaa 600 euroa päivä. Mitä säästöjä yhteiskunnalle tulee
tuhotusta lapsuudesta?<br />
Kertokaa asiantuntijat mitkä on vaihtoehdot. Kysymys kuuluu mitä me voimme tehdä tämän julman käytännön lopettamiseksi?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-mwRU7DpqTUw/VYI8KVxD81I/AAAAAAAAECA/d3IrjQeEl6k/s1600/raekuuro.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="358" src="http://2.bp.blogspot.com/-mwRU7DpqTUw/VYI8KVxD81I/AAAAAAAAECA/d3IrjQeEl6k/s640/raekuuro.png" width="640" /></a></div>
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-11285524169118880742005-06-29T12:00:00.000+03:002015-06-12T06:23:45.962+03:00Kiinnipito kidutusta<i>Miksi lapsia kidutetaan laitoksissa? Vaikka kiinnipidossa jää usein
mustelmia, kukaan ei tunnu siitä välittävän. Miksi kiinnipito, jossa
kaksi hoitajaa makaa pienen lapsen päällä on edelleen sallittua?</i><br />
<br />
Olen itse "yllättänyt" hoitajat pitämässä kiinni lastani. Näky oli
KARMAISEVA. Mutta minkäs teet, laitokset tallaavat lapset ja vanhemmat
jalkoihinsa. Mitään et voi tehdä kun lasta kiinnipidetään, syötetään
tuttipulloa ja annetaan psyykoosilääkkeitä. Ja sosiaalityöntekijät
hyväksyy tämän kaikki.<br />
<br />
<div class="comment-text post-text">
...kun vanhempia leimataan syylliseksi lapsensa
tilanteeseen. Naapurilla on kokemusta kuinka valituksen tehnyttä
uhattiin lastensuojeluviranomaisilla. Aivan kuin rikolliset, jotka
leimaavat uhrin rikolliseksi!<br />
<br />
Myös lapsi sai tämän jälkeen
erityisjäynää. Tiukennettiin lapsen pinnaa kieltämällä ulkoilu
hoidollisista syistä. Vanhempia kiellettiin käymästä osastolla.
Vierailujen yhteydessä oli turha odottaa tervehdyksiä hoitajilta. Lapsi
sai lisäkuukausia - uhattiin jopa elinikäisellä laitoskierteellä*.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-lR1RQ9bAhwc/VXpNwnEph2I/AAAAAAAAEBs/sgUx9y1Ct50/s1600/DSC_5890.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="246" src="http://1.bp.blogspot.com/-lR1RQ9bAhwc/VXpNwnEph2I/AAAAAAAAEBs/sgUx9y1Ct50/s640/DSC_5890.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<em style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: #6a6a6a; font-family: arial, sans-serif; font-size: small; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: bold; letter-spacing: normal; line-height: 18.2000007629395px; orphans: auto; text-align: left; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 1; word-spacing: 0px;">*<a href="http://keskustelu.suomi24.fi/t/4337834">Ben Furman</a></em><a href="http://keskustelu.suomi24.fi/t/4337834"><span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: #545454; display: inline !important; float: none; font-family: arial, sans-serif; font-size: x-small; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; line-height: 18.2000007629395px; orphans: auto; text-align: left; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 1; word-spacing: 0px;"><span class="Apple-converted-space"></span><span class="Apple-converted-space"> </span></span><em style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: #6a6a6a; font-family: arial, sans-serif; font-size: small; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: bold; letter-spacing: normal; line-height: 18.2000007629395px; orphans: auto; text-align: left; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 1; word-spacing: 0px;">Lääkärilehti</em></a><span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: #545454; display: inline !important; float: none; font-family: arial, sans-serif; font-size: x-small; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; line-height: 18.2000007629395px; orphans: auto; text-align: left; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 1; word-spacing: 0px;"><a href="http://keskustelu.suomi24.fi/t/4337834">. 51-52/2004. "Huostaanotto hoidollisista syistä?</a><span class="Apple-converted-space"> </span></span></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-4706404512332811512005-06-29T06:50:00.000+03:002015-06-11T07:16:59.483+03:00Miten saada asiallista hoitoa Asperger-lapsille<i>Hoitolaitoksissa on ollut vaikeaa saada asiallista hoitoa Asperger-lapsille. Yleensäkin kannattaa kirjata muistiin kaikenlaisia muutoksia, ongelmia ja edistysaskelia, mitä kotona havaitaan.</i><br />
<br />
Keskustelin Autismi- ja Aspergerliiton palveluneuvojan kanssa nimiä mainitsematta. Hän on törmännyt useampiin perheisiin, joilla on ollut saman paikan kanssa ongelmia. Muutkin ovat kokeneet "hoidon" asiattomaksi, lapsia loukkaavaksi ja tarpeettoman kovakouraiseksi.<br />
<br />
Lääkärit ovat kieltätyneet ottamasta vastaan ulkopuolista konsultaatiota kun sitä on tarjottu; esim Pekka Tania, Suomen johtavaa AS-tutkijaa, ei ole hyväksytty konsultiksi. Jollekin lapselle on jouduttu opettamaan teeskentelyä ja henkilökunnan miellyttämistä, että hänet saatiin ulos.<br />
<br />
Liitto on liian hampaaton tällaisissa asioissa*. Sen pitäisi ajaa rohkeammin kohderyhmänsä etuja, myös oikeutta asialliseen arviointiin ja diagnoosiin. Huonoille sairaaloille ja laitoksille pitäisi luoda vähän painetta julkisuuden kautta. Mutta yleensä perheet ovat ikävien tapahtumien jälkeen uupuneita ja epäluuloisia, eivätkä halua jatkaa keskustelua aiheesta missään muodossa.<br />
<br />
Joka tapauksessa, ensimmäinen askel olisi keskustelu potilasasiamiehen kanssa. Hän pystyisi neuvomaan siinä, miten kirjoitetaan valitus, ja mihin se kannattaa suunnata.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-i_3W8NTnneI/VXkIYh1mYkI/AAAAAAAAEBc/78CameU9nag/s1600/DSC_6016.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="422" src="http://2.bp.blogspot.com/-i_3W8NTnneI/VXkIYh1mYkI/AAAAAAAAEBc/78CameU9nag/s640/DSC_6016.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
*Autimilehdessä julkaistiin aiheesta myöhemmin artikkeliAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-57941855629817607912005-06-23T08:02:00.000+03:002015-06-11T07:16:02.474+03:00Lapsi kokee kiinnipidon kidutuksenaKun kysyin lapselta, miten hän koki tilanteen. Hän vastasi: <i>”Se oli kidutusta”</i>.<br />
<br />
-
Mistä tiedät että se on kidutusta? <i>”Olen nähnyt televisiosta kuvia,
kuinka amerikkaleiset kiduttavat Irakilaisia. Se on samaa”,</i> vastasi
poika.<br />
<br />
- Eikö me ole sovittu, että hoidossa pitää tehdä juuri
niin kuin sinulle sanotaan? <i>”Yritän kyllä noudattaa sääntöjä. Aiemmin on
voinut yhdessä hoitajan kanssa sopia, mitä omanhoitajan tunnilla
tehdään. Nyt oli pakko tehdä mitä hoitaja keksinyt. En halunnut mennä
peuhulaan kokeilemaan roolivaatteita ja makaamaan riippukeinussa. Olisin
halunnut pelata turnajaispeliä hoitajan huoneessa. Hoitajat itse luovat
tilanteita, jotka johtavat pitelyyn”.</i><br />
<br />
Keskustelussa
lääkärin ja hoitajan kanssa lääkäri totesi, että väkivaltainen käytös on
edistystä. Lapsi ilmaisee nyt omaa tahtoaan vaikkakin kolmivuotiaan
keinoin. Lapsen minä ei ole kehittynyt. Se on kolmivuotiaan tasolla.
Lapsi ei osaa valita, mitä hän itse haluaa. Hoitajan mukaan on parempi,
että vaihtoehtoja ei anneta, sillä hän ei osaa ilmaista tahtoaan
asiallisella tavalla. Lapsella ei ole omaa mielipidettään asioista, hän
omaksuu muiden ihmisten mielipiteet ominaan, jolloin hoitajan pitää
päättää mitä tehdään.<br />
<br />
Itse ihmettelen, miten kotona
voimme kuitenkin sopia asiat keskustelemalla. Kotona annetaan
vaihtoehtoja ja lapsi uskaltaa esittää omat mielipiteensä. Sen sijaan,
että pakotamme lasta, keskustelemme eri vaihtoehdoista, ja punnitsemme
yhdessä mikä on viisain valinta. Tätä tyyliä pidetään täällä ”vapaana
kasvatuksena” jonka seurauksena lapselta puuttuu turvallisuuden tunne.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-fqY_v95WQYs/VXe2waaJG3I/AAAAAAAAD_w/xnQ_0eT3tL4/s1600/squiggle7.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="115" src="http://1.bp.blogspot.com/-fqY_v95WQYs/VXe2waaJG3I/AAAAAAAAD_w/xnQ_0eT3tL4/s320/squiggle7.jpg" width="320" /></a></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-60003819915684852622005-06-23T07:32:00.000+03:002015-06-09T06:33:57.892+03:00Lääkärin mukaan väkivaltainen käytös on edistystä<i>Keskustelussa
lääkärin ja hoitajan kanssa lääkäri totesi, että väkivaltainen käytös on
edistystä. </i><br />
<br />
Lapsi ilmaisee nyt omaa tahtoaan vaikkakin kolmivuotiaan
keinoin. Lapsen minä ei ole kehittynyt. Se on kolmivuotiaan tasolla.
Lapsi ei osaa valita, mitä hän itse haluaa. Hoitajan mukaan on parempi,
että vaihtoehtoja ei anneta, sillä hän ei osaa ilmaista tahtoaan
asiallisella tavalla. Lapsella ei ole omaa mielipidettään asioista, hän
omaksuu muiden ihmisten mielipiteet ominaan, jolloin hoitajan pitää
päättää mitä tehdään.<br />
<br />
Itse ihmettelen, miten kotona
voimme kuitenkin sopia asiat keskustelemalla. Kotona annetaan
vaihtoehtoja ja lapsi uskaltaa esittää omat mielipiteensä. Sen sijaan,
että pakotamme lasta, keskustelemme eri vaihtoehdoista, ja punnitsemme
yhdessä mikä on viisain valinta. Tätä tyyliä pidetään täällä ”vapaana
kasvatuksena” jonka seurauksena lapselta puuttuu turvallisuuden tunne. <br />
<br />
Hoidossa
pyritään yksinkertaisuuteen ilman vaihtoehtoja. Kun lapsi otti
osastokouksessa esille biojäte astian puuttumisen osaston keittiöstä,
vastaus oli – se on liian iso asia pienen lapsen pohdittavaksi. Kuinka
mielipide voi kehittyä, kun lapsen esille ottamista asioista ei
keskustella, tai jos vain hoitajan antama näkemys on ainoa oikea.<br />
<br />
Hoitohan on koko ajan ollut lapsen valintojen tyrehdyttämistä. Asiat,
mistä hän on pitänyt on kielletty stressiä aiheuttavina kuten koulun
taitoaineet, liikunta ja musiikki. Asiat mitä hän on aina inhonnut on
pakko hyväksyä, kuten sisällä makaaminen päivällä, margariini,
kovaääninen diskomusa ja limu. Ruokahaluja kasvattasvaan lääkehoitoon
yhdistettynä tämä on lihottanut poikaa viimeisen kahden viikon aikana
kolme kiloa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-QVKvd8QISDk/VXZeJDvVoxI/AAAAAAAAD_A/TlXJl_C3bZY/s1600/kiinnipitovohimo%2B-%2B1%2B%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="316" src="http://2.bp.blogspot.com/-QVKvd8QISDk/VXZeJDvVoxI/AAAAAAAAD_A/TlXJl_C3bZY/s320/kiinnipitovohimo%2B-%2B1%2B%25282%2529.jpg" width="320" /></a></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-68515985969794742512005-06-23T06:08:00.000+03:002015-06-08T06:33:36.199+03:00Juuttimatto lapsen kiinnipitovälineenä<i>Olimme osastolla hakemassa lasta laitoksen kesäsulun vuoksi kotiin kesää viettämään, kun huomasimme
lähtökeskustelun aikana pojan molemmissa ohimoissa oudot punaiset kuviot. </i><br />
<br />
Kukaan henkilökunnasta ei kuitenkaan maininnut punaisista kuvioista lapsen ohimoissa. Lopulta kysyimme tiesivätkö he mistä oli kyse. Selvisi, että keskiviikkona oli ollut oman hoitajan tunti,
jolloin hoitaja suunnittelee yhdessä lapsen kanssa yhteistä tekemistä, jonka pitäisi olla "laatuaikaa lapselle". Oma hoitaja oli esittänyt lapselle kaksi vihtoehtoa: joko lautapeli tai roolipeli laitoksen pommisuojassa olevassa pomppulassa. Poika valitsi lautapelin.<br />
<br />
Hoitaja ei ollut uskonut lapsen omaan tahtoon, vaan oli todennut, että vaikka
tämä oli ilmoittanut, toiveekseen pelata lautapeliä, itseasiassa lapsi omassa mielessään
halusikin leikkiä roolileikkiä pomppulassa. Lapsi ei kuitenkaan hyväksynyt hoitajan käsitystä, vaan pysyi kannassaan ja ilmoitti, että haluaa todellakin pelata lautapeliä. <br />
<br />
Luettuaan omasta mielestään lapsen ajatukset hoitaja ei hyväksynyt lapsen tahtoa. Matkalla pomppulaan lapsi heitti
lakkinsa kohti hoitajaa ja juoksi karkuun suihkuhuoneeseen. Hoitaja
raahasi pojan kädestä ulos suihkusta. Kun lapsi edelleen pisti hanttiin
kutsuttiin lisävoimia, ja lapsi nujerrettiin lattiaan. Kolme hoitajaa
osallistui rimpuilevan lapsen kiinnipitoon istumalla hänen päällään.<br />
<br />
Yksi
hoitaja painoi lapsen ohimot vuoron perään karkeaa juuttimattoa vasten. Tuloksena on maton
kuviot ohimoissa. Hoitajan mukaan lopputulos oli hyvä, sillä lopultakin kosketushäiriöinen lapsi
suostui myöhemmin illalla myös känsähoitoon, jota hän erityiseti vihasi ja aiemmin halusi itse panna lääkkeen känsälleen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-1DMSE9GHaEg/VXULHGC7orI/AAAAAAAAD-g/gr-CrOhmdLg/s1600/Juuttimatto.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="99" src="http://2.bp.blogspot.com/-1DMSE9GHaEg/VXULHGC7orI/AAAAAAAAD-g/gr-CrOhmdLg/s320/Juuttimatto.png" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-20683278934212364182005-06-17T06:47:00.000+03:002015-06-07T06:19:27.960+03:00Keskustelupalsta tulviiMikä idea on pitää keskustelupalstaa, jos haluaa kuulla vain omia sanojaan lasten kasvatuksesta? Kun palstalle nousee muita kuin 'iskä- aurinkoisen' ituja, kitketään ne rikkaruohona: "<i>Viesti on poistettu tarkkaavaisuushäiriöisten lasten vanhempia loukkaavana". </i><br />
<br />
Edustaako iskä todellakin meitä kaikkia? Jokaisella on oikeus meuhtoa omalla kasvipalstallaan miten haluaa. Mutta ei sitten ole ihme, jos palstalla ei sitten edes rikkaruohoja kasva. Miksi pitäisikään kuunnella itujen vinkunaa?<br />
<br />
Mutta terveen järjen käyttö ja keskustelu lasten kanssa on kielletty otattaa hän täystuhon käyttöön: <i>"Sinulla ei ole oikeuksia vastata tähän aiheeseen"</i>. Miksi Iskän pitäisikään sallia itujen ulina palstallaan. Eikö entisaikaankin DDT:n käyttö ollut sallittua. <br />
<br />
Mutta johan on myrkyn lykännyt, kun keskustelun idut naapurin palstalle nousee. Ei hätää: ainahan ne voidaan saappaalla painaa matalaksi. Kas peijakas, ei saapas auttanutkaan - idut nousee vartta pitkin. Pannaan myrkkyä sinnekin ja ilmoitetaan keskustelu asiattaomaksi. <br />
<br />
Myrkky tehosi ja itujen vinkuna loppui! Nyt iskä aurinkoinen voi nauttia pitkäripaisesta Juhannuksen taikaa - myhäillä itsekseen tyytyväisin mielin, pyyhkiä partaansa ja katsoa peiliin tuumaillen: Hyvät myrkyt se Aatu keksi - kantaansa ei tarvitse perustella.<br />
<br />
Jos ei osaa perustella asiaansa omalla palstallaan - miksi estää keskustelu naapuri palstalla?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-q-wT0YFjdoo/VWkzPr-J8lI/AAAAAAAAD5A/CHZJQp-2Y9Q/s1600/DSCF0930.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="http://3.bp.blogspot.com/-q-wT0YFjdoo/VWkzPr-J8lI/AAAAAAAAD5A/CHZJQp-2Y9Q/s640/DSCF0930.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-68687441554028428952005-06-16T08:30:00.000+03:002015-06-06T07:53:38.516+03:00Olisimme toivoneet lasta kesäksi kotiin ja syksyllä avohoitoon<i>Ystävä hyvä,</i><br />
<br />
Kiitos postistasi. Ylilääkäri ei vielä
ole järjestänyt tapaamista kanssamme. Sen sijaan olemme saaneet jotain
muutosta pojan hoitoon. Univaikeudet on nyt huomioitu ja lapsi on nyt
saanut nukkua viimeisen kuukauden ilman häiriön aiheuttajaa. Myös
aspergerin tutkimuksiin on suostuttu. <br />
<br />
Olisimme
toivoneet lasta kesäksi kotiin ja syksyllä avohoitoon. Minulla on pitkä kesäloma, jonka olemme tottuneet viettämään yhdessä.
Nyt on pitänyt sovittaa perheen rytmi lomankin aikana osaston
rutiineihin – tämä on ikävästi jakanut perhettä maalle ja kaupunkiin. <br />
<br />
Avohoidossa
voisin hoitaa lapsen kotiopetusta. Näin pitkälle emme ole kuitenkaan
päässeet. Todennäköisesti lapsen osastohoito jatkuu vielä ainakin
vuoden, sillä jatkohoitoa aletaan täällä suunnitella noin puoli vuotta
ennen hoidon loppumista. Ellei nyt sitten uudet tutkimukset johda
hoitosuunnitelman muutokseen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-tCyrGolVMME/VXJ3sxNOfYI/AAAAAAAAD-M/4yNZfPwhBig/s1600/DSCF1985.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="http://2.bp.blogspot.com/-tCyrGolVMME/VXJ3sxNOfYI/AAAAAAAAD-M/4yNZfPwhBig/s640/DSCF1985.JPG" width="640" /></a></div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-91977492435260758382005-06-16T08:18:00.000+03:002015-06-05T08:28:25.677+03:00Peppi Pitkätossusta kiinnipitoon<i>Osaston äideille ja lapsille järjestettiin eilen Peppi Pitkätossu
teatteriesitys. Lapsemme ei halunnut tulla mukaan, sillä hän oli nähnyt
Peppi Pitkätossun jo edellisenä vuonna kesäteatterissa. Lähtö aiheutti
kiinnipitotilanteen, sillä lasta ei voitu jättää yksin osastolle. </i><br />
<br />
Sen
sijaan, että äiti olisi palanut rentoutuneena ja iloisena esityksestä
lopputulos oli masentava. Äiti koki itsensä täysin epäonnistuneeksi
äitinä ja lapsensa kasvattajana. Tälläista julkista nöyryytystä hän ei
ole tarvinnut kokea ennen.<br />
<br />
Ehdotit, että kannattaa
keskustella tarjottujen ammattiauttajien kanssa, koska heillä on aikaa
kuunnella, toisin kuin kiireisen hoitohenkilökunnan. Itse keskustelin
hoidon perusteista ja se auttoi ymmärtämään paremmin mistä on kysymys
tässä psykodynaamisessa hoidossa. Tälläistä hoitoa ei kaikilta osin
epäilemääni aspergerin oireyhtymään kuitenkaan alan kirjallisuudessa
suositella. <br />
<br />
Äiti ei halunnut keskustella tarjotun
sosiaalityöntekijän kanssa. Äitiä perheen tilanne stressaa kuitenkin
kaikkein eniten. Varmasti hänelle tekisi hyvää, jos hän voisi
keskustella perhettämme stressaavasta tilanteesta vaikka ystävän kanssa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-t6N95mcbjRo/VXEyyUFR7gI/AAAAAAAAD9o/gYK5X1ou0Yw/s1600/DSCF1956.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="http://3.bp.blogspot.com/-t6N95mcbjRo/VXEyyUFR7gI/AAAAAAAAD9o/gYK5X1ou0Yw/s640/DSCF1956.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<blockquote class="tr_bq">
</blockquote>
</blockquote>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-88277266896099190542005-06-15T06:05:00.000+03:002015-06-04T06:27:04.634+03:00Pitkäkestoista psykopdynaamista hoitoa<i>- Teidän täytyy uudelleen keskustella osastonlääkärin kanssa. Järjestän teille keskustelun hänen kanssaan. </i><br />
<br />
Pääsin
keskusteluun osaston lääkärin kanssa. Sain lukea hoitokertomuksen, jota
ei neljässä kuukaudessa ollut syntynyt kuin muutama sivu. Siinä
mainittiin isän epäilevän aspergeria.<br />
<br />
Osaston lääkäri toisiti
keskustelussamme epäilynsä aspergerin diagnoosin tarpeellisuudesta,
mutta suostui pyynnöstäni konsultoimaan neurologian yksikköä. Kun kysyin
milloin tämä tapahtuu, hän sanoi “Heti vielä kevään aikana”. Viimeksi
tavatessamme hän sanoi konsultaatiopyynnön lykkääntyneen loman takia. <br />
<br />
Saattaa
olla, että psykologin kanssa käymämme keskustelu vaikutti siihen, että
pian järjestettiin yhteinen tapaaminen koko osaston vanhemmille. Siellä
vanhemmat kertoivat kokemuksistaan. Tilaisuus antoi paremman kuvan
hoidosta ja sen tavoitteista.<br />
<br />
Osaston lääkäri kertoi, että tämä on ainoa
osasto, joka edelleen antaa pitkäkestoista psykopdynaamista hoitoa.
Vanhemmat pääasiassa olivat tyytyväisiä hoitoon. Monet kertoivat, että
eivät tule lapsensa kanssa toimeen kotona. Eräs äiti totesi, että on
lottovoitto saada lapsi tälläiseen hoitoon.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-WAM_IC4PbNY/VWkp2d-lfXI/AAAAAAAAD4Y/fZZC1KhRwe0/s1600/DSCF0821.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="http://3.bp.blogspot.com/-WAM_IC4PbNY/VWkp2d-lfXI/AAAAAAAAD4Y/fZZC1KhRwe0/s640/DSCF0821.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-88595915453693829702005-06-13T08:00:00.000+03:002015-06-03T06:13:26.995+03:00Miksi epäilet, että lapsella on Asperger?Vaikka
hoito on vaarmasti hyvää, mutta ei kuitenkaan tunnu aivan lapsellemme
sopivalta. Olemme pyytäneet lapsellemme aspergerin tutkimuksia.<br />
<br />
<i>- Miksi epäilet, että lapsella on asperger?</i><br />
Lapsella
on pienestä pitäen niin kauan kuin muistamme ollut
nukahtamisvaikeuksia. Lisäksi hän ei ole pienenäkään viihtynyt sylissä.
Koulussa ja päiväkodissa hänellä ei ole ollut kavereita. Välitunneilla
ja iltapäivähoidossa hän aina viihtyi yksin, vaikka muut lapset hakivat
häntä leikkeihin. Myös osastolla hän viihtyy yksin ja leikkii mieluummin
yksin omia mielikuvitusleikkejä. Kotona hän miekkailee
mielikuvitushahmojensa kanssa. Joskus peilin edessä. Hänellä on aina
ollut hyvä muisti. Äiti sanoo, että lapsella on elefantin muisti.
Osastollakin hän päihittää hoitajansa muistipeleissä. Hän muisti
ensimmäisenä kaikkien osaston lasten ja hoitajien nimet, mutta eräässä
osastokokouksessa hän ei kuitenkaan osannut yhdistää nimeä oikeaan
hoitajaan. Tämä osoittanee, että hänellä on kasvosokeutta. Perhe ja
sisarukset ovat pitäneet häntä koko katraan viisaimpana. Hän mm valvoi,
että kotona kaikki noudattaa perheen yhdessä sopimia työvuoroja ja
sääntöjä.<br />
<br />
<i>- Eikö tämmöinen vastuu ole liian rankkaa pienelle lapselle?</i><br />
Varmaan
on mutta emme osanneet pitää sitä stressin aiheuttajana, sillä hän
selvästi nautti ja si tunnustusta roolistaan. Lapsella on myös aina
ollut fiksaantuneita kiinnostuksen kohteita, joista hän haluaa tietää
kaiken. Kuten äskettäin koulussa oli Kalevala. Ei riitä, että perustelee
asian, joka häntä kiinnostaa, vaan hän haluaa tietää myös perustelun
perustelun – johon on jo vaikea vastata. Niimpä hänet pitää lähettää
asioiden tietolähteille etsimään tietoa kirjastosta tai Internetistä.
Luulin, että täällä osastollakin nähtäisiin nämä aspergerin piirteet.
Hän ottaa käsitteelliset asiat konkreettisesti. Äskettäin hoitaja
kummasteli, kun Lapsi ihmetteli, “kuinka pupu voi mennä pöksyyn?”<br />
Pojan käytös on tulkittu psykoosiksi, mutta voiko tämä käytös olla psykoosia,
jos se on jatkunut koko lapsuuden ajan. Jotkut hoidot osastolla
aiheuttavat lapselle ahdistusta ja tilanteita, joita hän ei kotona
kohtaa.<br />
<br />
<i>- Hoito ei koskaan ole helppoa, ja voi aiheuttaa
ahdistusta. Lapsen oireet vastaavat psykoosin kuvaa. Siihen liittyy
usein myös usein univaikeudet.</i><br />
Ongelmana osastolla on ollut se,
että lapsi ei ole saanut neljään kuukauteen kunnon unta lääkityksestä
huolimatta. Toivoin, että lääkitys olisi poistettu, jotta nähtäisiin
lapsen tilanne ilman lääkettä. Täällä on mm. todettu, että ahmiminen on
lapsen kesto-ongelma. Ennen lääkitystä poika söi erittäin hitaasti ja
oli aina viimeinen, joka lopetti aterian. Myös koulussa tunti piti
aloittaa vaikka lapsi ei ollut saanut vielä ateriaansa syötyä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-KwefeXWO32w/VWkniYW6nQI/AAAAAAAAD4M/mn1OFceBFEk/s1600/DSCF0814.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="http://1.bp.blogspot.com/-KwefeXWO32w/VWkniYW6nQI/AAAAAAAAD4M/mn1OFceBFEk/s640/DSCF0814.JPG" width="640" /></a></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-18236058810918589662005-06-13T06:41:00.000+03:002015-06-02T04:51:31.911+03:00Kiinnipito kidutusta Eikö [margariinihoidosta] voida joustaa, sillä edelleen neljän kuukauden jälkeen se johti
kiinnipitelyyn, kun hoitaja lisäsi margariinia lapsen leivälle, vaikka
hän oli sitä jo siihen ohuelti laittanut.<br />
<br />
Tuntoherkkä lapsi inhoaa
kiinnipitoa yli kaiken ja kutsuu sitä kidutukseksi. Kotonakaan ei meidän
ole tarvinnut turvautua kiinnipitelyyn – lapsen kanssa on pärjätty ihan
puhumalla, kun asiat on perusteltu ja valintamahdollisuuksia annettu.<br />
<i>- Hoito on kyllä yksilöllisesti suunniteltua, mutta tiettyjä yhteisiä pelsääntöjä pitää olla.</i><br />
<i>-
Lapsen tuntoherkkyys liittyy monesti lapsen ja aikuisen
vuorovikutukseen. Pitelyllä totutetaan lasta vanhemman läheisyyteen.</i><br />
<br />
Miksi
maanantain takkaillassa, lapsen on pakko juoda limua, vaikka lapsella
on unihäiriöitä? Kun Lapsi ei halunnut juoda kokista , sanottiin, että
pitää juoda vähintäin lasillinen kuten muutkin – muutoin lapsi on
osastolla vielä vanhana papparaisenakin. <br />
<i>- En tunne tapausta, mutta täällä opitaan toimimaan korrektisti erilaisissa tilanteissa.</i><br />
<br />
Valinnan
puute ei tunnu kasvatuksellisesti hyvältä ratkaisulta – tällähän
totutellaan ajatukseen, että kutsuissakin pitää ottaa samaa kuin muutkin
– eikö pakon sijaan pitäisi oppia tekemään valintoja. <br />
<i>- Täällä halutaan luoda lapselle mahdollisimman ysinkrtaiset selkeät ja turvalliset säännöt.</i><br />
<br />
Miksi vanhempien vierailuja osastolla rajoitetaan? <br />
<i>-
Myös kirurgisella osastolla vierailuja voidaan rajata hoidollisista
syistä. Kysymyksessä on sama asia – tehohoidossa on tavallista, että
vierailuja rajoitetaan.</i><br />
<br />
Olen pyytänyt saada hoitokertomuksen, mutta en ole sitä saanut?<br />
<i>- Järjestän asian. </i><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-xmVu4eKxA3U/VWff8gM8LVI/AAAAAAAAD38/BJ1q0QytLT4/s1600/DSCF0842.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="http://1.bp.blogspot.com/-xmVu4eKxA3U/VWff8gM8LVI/AAAAAAAAD38/BJ1q0QytLT4/s640/DSCF0842.JPG" width="640" /></a></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-65681948623927521672005-06-13T06:32:00.000+03:002015-06-01T08:00:45.989+03:00MargariinihoitoaAluksi hämäsi, kun kaikki uudet hoitajat eivät esitelleet itseään.<br />
<i>- Mitä, jos siinä tapauksessa itse esittelisit itsesi.</i><br />
<br />
Itseasiassa
täällä on varmasti hyvin koulutettu henkilökunta, mutta hoidossa on
muutama asia, joka askarruttaa. Jotkut hoitomenetelmät tuntuvat johtavan
lapsen ahdistukseen, kuten levitteen käyttö aamupalalla. Lapsi on ollut
allerginen ja ehkä siitä syystä tarkka, mitä suuhunsa pistää. Miksi
leivän päälle pitää panna margariina? Miksi vaihtoehtoisia levitteitä ei
ole kuten esimerkisi koulussa ja työpaikalla? Miksi on pakko laittaa
levitettä? Jos ei laita margariinia - hoitaja laittaa. Jos laittaa liian
vähän - pitää laittaa lisää. <br />
<i>- Päiväkodissakaan ei ole valintamahdollisuutta. Lapsen pitää tottua tiettyihin sääntöihin ja noudattaa niitä.</i><br />
<br />
Eikö
tästä voida joustaa, sillä edelleen neljän kuukauden jälkeen se johti
kiinnipitelyyn, kun hoitaja lisäsi margariinia lapsen leivälle, vaikka
hän oli sitä jo siihen ohuelti laittanut. Tuntoherkkä lapsi inhoaa
kiinnipitoa yli kaiken ja kutsuu sitä kidutukseksi. Kotonakaan ei meidän
ole tarvinnut turvautua kiinnipitelyyn – lapsen kanssa on pärjätty ihan
puhumalla, kun asiat on perusteltu ja valintamahdollisuuksia annettu.<br />
<i>- Hoito on kyllä yksilöllisesti suunniteltua, mutta tiettyjä yhteisiä pelsääntöjä pitää olla.</i><br />
<i>-
Lapsen tuntoherkkyys liittyy monesti lapsen ja aikuisen
vuorovikutukseen. Pitelyllä totutetaan lasta vanhemman läheisyyteen.</i><br />
<br />
Miksi
maanantain takkaillassa, lapsen on pakko juoda limua, vaikka lapsella
on unihäiriöitä? Kun Elias ei halunnut juoda kokista , sanottiin, että
pitää juoda vähintäin lasillinen kuten muutkin – muutoin lapsi on
osastolla vielä vanhana papparaisenakin. <br />
<i>- En tunne tapausta, mutta täällä opitaan toimimaan korrektisti erilaisissa tilanteissa.</i><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-OCpxalSn3g8/VWfdw90LoeI/AAAAAAAAD3w/Du3S7_xpIbw/s1600/DSCF0795.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="http://3.bp.blogspot.com/-OCpxalSn3g8/VWfdw90LoeI/AAAAAAAAD3w/Du3S7_xpIbw/s640/DSCF0795.JPG" width="640" /></a></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-44151714834224101262005-06-13T06:21:00.000+03:002015-06-02T07:46:37.652+03:00Lastenpsykiatrian huippuyksikkö<i>Psykologi kertoi: </i><br />
<i>- Olette
todella onnekkaita saadessanne lapsenne lastenpsykiatrian
huippuyksikköön hoitoon. </i><br />
<br />
<i>Monet joutuvat odottamaan puoli vuottakin.
Mutta te olette saaneet lapsenne hoitoon heti tutkimusjakson jälkeen.
Tämä osoittaa, että lapsenne tilaa pidetään erittäin vakavana, siksi
lapsi on nyt intensiivihoidossa. Voitte olla tyytyväisiä, sillä lapsenne
saa täällä todellista tehohoitoa. Mikä sinua tässä hoidossa
askarruttaa?</i><br />
<br />
Vastasin:<br />
Hoito täällä poikkeaa Lastenlinnan
hoidosta. Olen yrittänyt selvittää hoidon perusteita ja mm. vanhempien
roolia, mutta en ole saanut edes potilasohjeita pyynnöistäni huolimatta?<br />
<br />
<i>- Osastolla on moniste, mutta se on loppunut. Se löytyy kyllä sairaalan intrasta, josta sen voi tulostaa. </i><br />
[Tulostin ei kuitenkaan toiminut].<br />
<i>- Koitan saada sen tulostetuksi seuraavaksi kerraksi.</i><br />
Potilasohje löytyi osoitteesta:<br />
- <a href="http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,975,2073,2104,2105,1856">http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,975,2073,2104,2105,1856</a><br />
<br />
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-Rof4CQyn7e4/VWfa_iqr5mI/AAAAAAAAD3k/Z9N4p9SyYCQ/s1600/DSCF0802.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="480" src="http://2.bp.blogspot.com/-Rof4CQyn7e4/VWfa_iqr5mI/AAAAAAAAD3k/Z9N4p9SyYCQ/s640/DSCF0802.JPG" width="640" /></a><a href="https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67278/951-44-5607-6.pdf?sequence=1">Haapaniemi, Liisa (2003) Sopeutumattomien erityisluokkaopetus - konfliktisimulaattoriko? </a><br />
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-9509593334241751292005-06-13T06:11:00.000+03:002015-05-29T06:14:42.767+03:00Keskustelu psykologin kanssa<i>Psykologi
aloitti keskustelumme kysymällä, mitä tiesin osastosta. </i><br />
<br />
Kerroin
tutustumisestamme osastoon ja myöntesiestä kuvasta, jonka olimme
saaneet. Alkuongelma perheellemme oli, se että lapselle ei esitetty
mitään vaihtoehtoista hoitomuotoa. Olisimme toivoneet avohoitoa.<br />
<br />
Sanottiin, että intensiivinen osastohoito on ainoa tapa hoitaa lastamme,
jolle Lastenlinnassa annettiin diagnoosiksi koulustressin aiheuttama
psykoosi.<br />
<br />
Alkukeskusteluissa olin ihmetteyt, miksi aspergerin
oireyhtymän mahdollisuutta ei haluttu selvittää, sillä lapsen serkulla
on todettu asperger ja veljellä spatiaalinen hahmotushäiriö.<br />
<br />
Vastauksena
oli, että asperger on kiistelty, mutta pysyvä häiriö, mutta psykoosi
voidaan parantaa. Miksi siis hakea elinikäistä diagnoosia, johon ei ole
parannuskeinoa.<br />
<br />
Meille kerrottiin, että molemmat kuuluvat laaja-alaisiin
kehityshäiriöihin ja hoito on periaatteessa sama, joten otimme tarjotun
paikan mielellämme vastaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-imu1vfy-IV4/VWfY01dZK6I/AAAAAAAAD3Y/rlApHqY7y-M/s1600/DSCF0793.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="http://1.bp.blogspot.com/-imu1vfy-IV4/VWfY01dZK6I/AAAAAAAAD3Y/rlApHqY7y-M/s640/DSCF0793.JPG" width="640" /></a></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4319500051092299760.post-46465442972832201582005-06-12T08:00:00.000+03:002015-05-28T08:05:47.314+03:00Positiivinen palaute puuttuu<i>Oppaan
mukaan hyvään mielenterveyteen kuuluu riittävä itsetunto ja omanarvon
tunto sekä toisten ihmisten arvostaminen. </i><br />
<br />
Mielenterveyden hyvä kehitys
edellyttää hyviä ja pysyviä ihmissuhteita ja riittävän hyvää hoivaa.
Näitä taitoja voitaisiin lapsemme kohdalla paremmin edistää sisarusten
kanssa perheen parissa. Samoin antamalla positiivista palautetta, sen
sijaan, että jokaisessa hoitokeskustelussa käydään läpi samoja puutteita
kuukaudesta toiseen. Tämä jos mikä saa lapsen itsetunnon alamaihin.<br />
<br />
Lapsi toteaakin “<i>Minä en osaa mitään</i>”. Musiikki, koulunkäynti ja liikunta
ovat olleet lapsen kiinnostuksen ja itsetunnon kohteita, mutta ne on
vähennetty lapsen elämästä minimiin "stressin aiheuttajina". <br />
<br />
Asperger-lapsille
suositellaan aktiviteetteja, joista he pitävät. He tarvitsevat jopa
enemmän tekemistä ja liikuntaa kuin tavallinen lapsi. Kun lapsi ei saa
tehdä mitään, hän pitkästyy – kävelee kehää ja leikkii
mielikuvitusleikkejä. Tätä kutsutaan psykoosiksi ja skitsofreniaksi.
Oman kokemukseni mukaan järjestämällä lapselle riittävästi lepoa ja
tekemistä lapsen omien mielenkiinnon kohteiden pohjalta näitä psykoosin
oireita ei esiinny.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-dP_fnmJNwmA/VWagz4YkoqI/AAAAAAAAD3I/hF6aGAY6eis/s1600/DSCF0781.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="http://3.bp.blogspot.com/-dP_fnmJNwmA/VWagz4YkoqI/AAAAAAAAD3I/hF6aGAY6eis/s640/DSCF0781.JPG" width="640" /></a></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/17042419993689846956noreply@blogger.com0